Pääsimme kokeilemaan uutta lajia; ratajuoksua parisen viikkoa sitten. Vähän emäntää jännitti, kun ensimmäistä kertaa menimme vinttikoiraradalle kokeilemaan . Otimme mukaan vain Rasmuksen, joka ei vaikuttanut asiaa niinkään jännittävän vaan seurasi innostuneena touhua radan reunalla omaa vuoroa odotellessamme. Nuoressa miehessä oli sen verran virtaa, ettei haitannut vaikka jouduimme odottelemaan vuoroamme yli tunnin (käsivieheellä juoksevat koirat juoksevat aina kilpialevien ja ei-kilpailevien, moottoriviehettä käyttävien jälkeen)

Me olimme ainoat "vääränrotuiset" paikalla ja kun seurasi vinttareiden hienoja juoksuja alkoi väkisinkin jännittää, lähtisikö tuo oma pikku bordercollie lainkaan vieheen perään juoksemaan... Mutta lähtihän se! Ja hienosti lähtikin! Rasmus tajusi vieheen heti, ja paineil muoviriekaleen perään kuin vanha tekijä! Saalisviettiä löytyy, ja vauhtia myös 

 

We visited a greyhound running track a couple of weeks ago. We took Rasmus with us to see if the young bordercollie understands something about track running. And he did!  

I was litlle bit nervous because he was the only one one "not-grayhound" present, but Rasmus made all bordercollies proud with his performance  We didn't take time or anything, but it looked great! 

 

Here's a couple of photos as a proof:

Tässä vielä muutama kuva, jotka isäntä nappasi lainassa olleella järkkärillä:

And off he went leaving nothing but a dust cloud... 

 

Maybe it's Ronja's turn next time. 

Ehkä Ronja pääsee kokeilemaan ensi kerralla...